lauantai 28. maaliskuuta 2009

Valitusta ja lopussa yks bimbo


Perjantai-ilta täyttyi naurusta ja laulusta kun mie ja kolme muuta suunnistettiin yhden Marian luo kokkailemaan ja viettämään iltaa yhdessä. Oli kivaa vaan hengailla ja jutella keskenään, Marialla oli loistava olohuone juuri tähän tarkoitukseen. Illan aikana myös sovittiin, että Euroviisut katotaan samassa paikassa. Ainoa haastava osio illassa oli se kun piti lähteä kotiin. Mie kun asun keskustassa niin ei oo tähän asti tarvinnut käyttää yöbusseja (jotka ovat nimeltään búhos, huuhkajat), mutta nyt tuli sekin koettua. Onneks kun mentiin keskustan suuntaan niin bussit olivat ihan tyhjiä. Kaikki yöbussit lähtee ja tulee Plaza de Cibelesille ja sinne mieki sitten pitkän köröttelyn jälkeen tupsahdin. Kotiin ei onneks ollut pitkä matka käppäillä, mutta vastaan tuli niin paljon ihmisiä kokoajan et menin vielä toisella bussilla pienen matkan. Lisää kuvia illasta yms on täällä.

Tänään on ollut hieman sateinen ja harmaa päivä. Kävin ostamassa pari kirjaa, jotta metrossa on taas luettavaa. Alotin lukemaan muutama viikko sitten Sophie Kinsellan Himoshoppaaja-sarjaa espanjaksi ja nyt on kolmas kirja menossa. Noissa kirjoissa on sen verran helpompaa kieltä et niitä on sutjakka lukea.

Harmaan päivän innoittamana muutama asia mikä ärsyttää täällä (tällä hetkellä ainakin):

1. Meteli
Espanja on hyvin meluinen maa. Tuntuu ettei täällä tunneta käsitettä hiljaisuus, aina kuuluu jotain ääniä kadulta, muista asunnoista, jääkaappi hurisee.... Myöskään espanjalaiset eivät osaa olla hiljaa. Omasta mielestä hiljaisuus on rentouttavaa ja kivaa, espanjalaisia se tuntuu ahdistavan. Myöskään normaalilla äänellä keskustelu ei tunnu onnistuvan vaan aina tarvitsee huutaa. Onneksi tähän tuntuu turtuvan ja enää en meinaa edes huomata autojen tööttäyskilpailuja, koirien räksytystä, yläkerran raivostuttavaa plimplimplom-ääntä tai muita päivittäisiä meluajia. No okei, yläkerran raivostuttavan plimplimplom-äänen huomaa, mutta sen saa peitettyä musiikilla tai autojen tööttäilyillä.

2. Yleiset vessat
Naisten vessat ovat usein todella sotkuisia. Mie hihkaisen ilosta jos löytyy puhdas vessa JA paperia. Edellisellä vaihtokerralla ihmettelin et käyks miehet kuseksimassa vessanpöntön renkaalle vai miten se on aina ruikittuna. Myöhemmin miulle selvisi, että naiset pelkää saavansa jotain pöpöjä siitä istuimesta etteivät ne ikinä istu siihen vaan kätevästi treenaavat samalla reisilihaksia kyykkimällä siinä päällä. Ja täten ruikkivat pitkin rengasta. Jostain muistan lukeneeni et itseasiassa se kyykkiminen aiheuttaa enemmän vahinkoa kun se et jos istuis vaan siihen, niin epätodennäköstä jonkun taudin saaminen siitä renkaasta on. Mutta siis todella raivostuttavaa.

3. Huutelu
Tiettyhän mie tiedän, että sanakirjassa sanan 'kaunis' kohdalla on miun kuva, mutta sitä ei tarvis joka toinen tunti muistuttaa. Täällä miehet, niin rumat kuin vanhatkin, kokevat velvollisuudekseen huomauttaa mielipiteensä kadulla. Joku ehkä vois sanoa, että pitäis olla imarreltu kun kaksilahkeiset huutelee kadulla "Rubia!" (blondi), "Guapa!" (kaunis) tai jotain muuta yhtä omaperäistä, mutta ei. Miusta se ei ole kohteliaisuus eikä kiva asia. Yleensä jatkan kävelyä kiinnittämättä mitään huomiota, toisinaan vastaan huuteluun parilla hyvin valitulla (joskus suomenkielisellä) kirosanalla. Välillä, onneksi tosi harvoin, nämä jumalan lahjat maailmalle kuvittelevat olevansa niin haluttavia, että juoksevat perään ja nappaavat kädestä kiinni, mutta siihenkin auttaa kirosanat.

Noniin, nyt on avauduttu ihan tarpeeksi. Loppukevennykseksi kuva suosituimmasta leipämerkistä. Täällä lähes kaikki leipä tuntuu olevan höttöistä paahtoleipää. Osasta on vieläpä valmiiksi leikattu reunatkin pois. Onneksi El Corte Inglesin ruokakaupasta löyty saksalaista Real-tyylistä leipää.
Ja ensi viikon torstaina mie tuunki sit jo käymään Suomessa. Täällä on runsaat pääsiäislomat ja noh, totta puhuakseni otan pari päivää omaa lomaa kanssa. Eli sopii soitella jos tahtoo nähdä 2.-15.4.

1 kommentti: